keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Hevosista ja maalaisjärjestä


Tuliko "hevosenlihaskandaali" yllätyksenä? Ei ainakaan allekirjoittaneelle tullut. Suomi on hevosenlihan reipas nettotuoja, ja puuttuva naudanliha korvataan valmisruoissa tuskattomasti hummalla. Suomeen tuotiin vuonna 2012 hevosenlihaa n. 2,1 milj. kg. EU:n alueelta tuotu määrä oli n. 1,5 milj. kg, josta Romaniasta tuotu osuus oli n. 150 000 kg. Hevosenlihaa tuotiin myös Ranskasta, Italiasta, Saksasta, Tanskasta ja Irlannista. EU:n ulkopuolelta ns. kolmansista maista tuotiin Suomeen n. 0,5 milj. kg. Maat olivat Meksiko, Kanada, Brasilia ja Argentiina. 

Hevoskuljetuksista kertova dokumentti tässä taannoin valotti elävästi esim. Romanian tasoa eläinten käsittelyssä. Hevoselta vaikka jalat poikki, mutta autoon on mentävä!  Kuljetusmatkat ovat moninkertaisia verrattuna Suomeen, ja näistäkin koneista osa tänne lihana päätyy Italian ja Saksan kautta. Ei ole EU ihan tasaveroinen eri maiden tuottajia kohtaan.

Hevosenliha maksaa markkinoilla vain murto-osan naudanlihasta, ja nostaa esim. valmisruokien katteen ihan uudelle tasolle. Väitän, että hevosenlihan käyttö on ollut tarkkaan suunniteltua hommaa, ja täysin tietoista.

Suomalaiset elintarvikeyhtiöt kärähtivät, ja selitykset ovat kuin dopingurheilijan sanakirjasta. Syytellään muita eikä oikein ymmärretä, ja asiaa selvitetään, mutta naamasta näkee, että käry kävi.

Naudanlihan osalta ollaan menossa omavaraisuudessa jo alle 80%. Eikä ihme! Lihantuottaja saa tällä hetkellä juuri ja juuri pidettyä tuotannon pyörimässä. Lihasta saatu hinta + tuet eivät riitä yrittäjän palkkaan eivätkä kaikkiin tuotantopanoksiin. Kustannukset ovat karanneet kauas käsistä, ja samalla Suomeen tuodaan lihaa jonka tuottaminen on ollut eettisesti ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen vähintäänkin arveluttavaa. Miksi tuontilihalla ei ole samoja määräyksiä / tuotantokriteereitä kuin Suomessa tuotetulla? Isot yhtiöt pitävät lihan hinnan alhaalla tuontilihan hintaan vedoten, ja on tietysti totta, että ulkomailta ostettu hevosenliha on halvempaa kuin kotimaassa tuotettu nauta.

Eräänä iltana uutisissa pääministerimme Jyrki Katainen kehotti kansalaisia käsittelemään EU:n rahakriisiä "maalaisjärjellä". Jäin miettimään että mitähän pääministeri tällä tarkoitti? Mielestäni komento tulee väärästä suusta, koska hänen kohdallaan asianhoito on ollut maalaisjärjestä melko kaukana.

Minun maalaisjärkeeni ei mahdu, että rahat lahjoitetaan Etelä-Eurooppaan, eikä takaisin maksua varmastikaan kannata odotella.

No onhan näitä muitakin: Erään ryhmän mielestä on oikein sopivaa; siis maalaisjärjellä ajateltuna, että metsät suojellaan, minkit vapautetaan ja vastavuoroisesti otetaan sika lemmikiksi, jolle sitten puetaan ylle niittiliivi ja lähdetään kaupungille taluttelemaan. Kai se sitten on possun luonnonmukaista käyttäytymistä, kun saa tehdä tarpeensa oikein asfaltille.
Viiltävä analyysini tästä kaikesta oli se, että maalaisjärkeä ei opi kirjoista lukemalla eikä sen soveltaminen tietämättömältä oikein onnistu. Maalaisjärki periytyy sukupolvelta toiselle, kun sitä osataan oikein ja oikeissa asioissa opettaa.

On aika yksinkertaistaa asioita. Nostettava esille ne asiat, jotka oikeasti ovat tärkeitä.
Omassa kaupungissamme on väännetty patsaiden ja kyläkoulun ympärillä. Maalaisjärjellä ajateltuna koulun uudelleen rakentaminen ei olisi pitänyt alunperinkään olla mikään ongelma, jos patsaisiin on varaa laittaa 50.000€. Aika helppo on päätellä, kummalla investoinnilla on hyödyllisempiä vaikutuksia.

On tärkeää, että elämä jatkuu myös maaseudulla. Ilman maaseutua ei ole maataloutta, ja päinvastoin. Kaiken keskittäminen kaupunkien keskustoihin on väärää politiikkaa.  Elävä kaupunki tarvitsee rinnalleen elinvoimaisen maaseudun.

Terveisin maaseudulta,
Tero Hosike



1 kommentti:

  1. Vielä kommentoijille toivetta omasta nimestä kommenttien perään.

    Mukavaa viikonjatkoa toivottaen,
    Sari Harakka

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!