Hyvää matkaa koulutielle

Koulusta riittää puhetta. Toisaalla on Pisa-vertailut, joissa Suomi loistaa vuosi toisensa jälkeen. Sitten on todellisuus, jossa ollaan huolestuneita lukutaidon heikkenemisestä, motivaation puutteesta, opettajien opetustyön vaikeuksista, väsyneistä ja tietokoneiden villitsemistä oppilaista. Asiantuntijat ovat huolissaan, ja ilmeisesti ihan syystä. Kun moderni tekniikka kiehtoo kirjaa enemmän, on helppo arvata mihin suuntaan kehitys kääntyy. Kasvatamme sukupolvea, jonka tietotekniset taidot ovat huippuluokkaa ja joka nauraa vanhempiensa vaikeuksille kosketusnäyttöisten vempeleiden kanssa, mutta jonka päät puutuvat ennen kirjan ensimmäisen luvun loppumista.

Lukutaidon kehittäminen ei ole salatiedettä, päinvastoin.  Tarvitaan vain rauhallinen nurkka tai pehmeä pesä, mieluista luettavaa ja hetki aikaa ilman telkkaa, radiota tai pelejä. Kun lapsen saa kannustettua lukemisen alkuun hoitaa yleensä tarttuva tarina homman kotiin. Vaikeimmille tapauksille toimii virtanapin painaminen ja aikapankki jossa puolen tunnin lukemista vastaan saa saman verran ruutuaikaa.

Yhteiset iltasatuhetket ovat nopea keino saada lapset rauhoittumaan. Hyviä kirjavinkkejä osaavat antaa koko Suomen kirjastonhoitajat jos kirjahyllyn edessä menee sormi suuhun. Kun iltasadusta tulee tapa, sitä alkaa odottaa kuulijoiden lisäksi lukijakin. Satu saa mielikuvituksen lentoon, antaa turvaa lapsen arjessa ja antaa ideoita leikkiin. Kun lapsi ja vanhempi löytävät yhteisiä lempikirjoja, on yhdessä nauraminen, tarinaan eläytyminen ja siitä keskustelu molemminpuolinen iloa. Koittakaapas vastustaa vaikkapa Heinähatun ja Vilttitossun, Latte-siilin tai Siiri-kirjojen voimaa! ;)

Auttamalla lasta kiinnostumaan kirjoista tekee hänelle arvaamattoman suuren palveluksen. Hetki kirjan kanssa äidin tai isän kainalossa muistuu mieleen vuosien päästä, ja kirja tuo turvaa opiskeluelämän pyörityksessä. Kun lapsi saa omia lapsia, siirtyy ihana perinne taas yhdelle sukupolvelle eteenpäin ja tarinat auttavat ja ilostuttavat yhä uusia lapsia.

Lukemisen iloa toivotellen,

Sari Harakka