lauantai 16. helmikuuta 2013

Viikon kynäniekka

Olen Haapasalon Hannu, leskimies, kahden kauniin tyttären Hannan ja Anna-Katariinan isä, kahden hyvän vävyn appiukko, ja kahden ihanan lapsenlapsen pappa ja leikkikaveri. Olen kotoisin Huittisista, siis syntynyt täällä, mutta 5- vuotiaana muuttanut Keikyään. Huittislainen minusta tuli uudelleen 1982 ja olen täällä sitten roikkunut siitä saakka, vaikka osan -90 lukua asuinkin ulkomailla. 

Harrastan hyötyliikuntaa metsässä ja mökillä, rakentelen kaiken laista, pidän kalastuksesta ja luonnossa vaeltamisesta. Luen aika paljon ja yritän pysyä ajatuksella ja nuorekkaana seuraamalla mitä ympärillä tapahtuu. Luen runsaasti, elämänkertoja, historiaa, jännitystä jne. Jokapäiväiseen lukemiseen sisältyy myös Raamattu ym. hengellistä kirjallisuutta. Ei niinkään kovin opillista, vaan sellaista jossa kerrotaan ihmisten arkielämän asioista. Nyt on menossa Simon Segal Montefiore’n Jerusalem kaupungin elämänkerta, sellainen tiilikivenvahvuinen teos. Koska tuo kaupunki on minulle kuin kotikaupunki, siellä asuttujen vuosien takia sen historia kiinnostaa. 

Musiikin suhteen olen lähes kaikkiruokainen, mielialasta riippuu, mikä kulloinkin tuntuu mukavalta. Klassinen, R&B, Blues, Soul, Oriental, hengellinen. Erästä rovaniemeläistä Euroviisukappaletta en ole koskaan kuunnellut alusta loppuun, vaan vaihdan kanavaa välittömästi kun se alkaa…Viulu on suosikki-instrumenttini, varsinkin kun sitä joku osaa hyvin soittaa… 

Maailmassa ihmettelen luonnon monimuotoisuutta ja sen kauneutta. Ihmettelen myös tieteen ja teknologian saavutuksia. Ihmettelen ja arvostan kansoja, jotka ovat pitkien sortovuosien jälkeen saaneet itsenäisyytensä takaisin. Negatiivisessa mielessä ihmettelen ihmiskunnan sotaisuutta. Ihmettelen arabikevään tapahtumia, Syyrian kansanmurhaa, Pohjois-Korean kansaa. Ihmettelen suomalaisia leipäjonoja, ja sitä, miksi olemme itsekkyydessämme päästäneet osan kansastamme putoamaan kyydistä. Ihmettelen miksi kansamme rappeutuu moraalisesti kaiken aikaa ja voi pahoin. 

Keskusta on monenkirjavan kansamme oiva puolue, jossa vielä voi asioihin vaikuttaa ja jossa hitusen on jäljellä sitä arvopohjaa, jonka itse koen oikeaksi. Mukavaa, iloista väkeä ja ajassa kiinni olevaa toimintaa!

Huittisissa tunnen olevani kotonani ja omieni joukossa. Täällä on sopivan hiljaista ja tapahtumaköyhää. Täältä ei kysytä henkkareita , kun asioi kaupoissa, jos unohtaa lompakon kotiin, ei sekään haittaa. Eli maaseudun rauhaa palveluiden keskellä, suuri kulttuurin kehto, jossa ihmiset puhuvat ihanaa murrettaan.

Tavoitteita valtuustokaudelle: työ on yhteinen yli puoluerajojen, eli toivon meidän löytävän hyvän yhteishengen, jossa voimme tehdä oikeanlaisia päätöksiä. Mahdolliset kuntaliitokset ja niiden mukanaan tuomat haasteet palveluiden säilymisestä huittislaisille on minulla suuri huolenaihe. Juuri nyt painaa minua koulukiinteistöjen sisäilmaongelmat, satelliitit ja sairauspoissaolojen suuri määrä. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!