Suomalainen kuluttaa maitoa noin 130 litraa vuodessa. Maito sisältää paljon terveyden kannalta tärkeitä ravintoaineita, minkä johdosta sen asema kansallisissa ravintosuosituksissa ja esimerkiksi kouluruokailussa on vakiintunut. Tiesitkö, että syyskuun viimeinen keskiviikko on omistettu koulumaidolle? Laadunvalvonta on tärkeä osa maidon tuottamista ja jalostamista - maitoa on matkalla koululaisen lasiin maistettu jopa 13 kertaa sen korkean laadun varmistamiseksi!
Satakunnan keskustanuoret
teki yritysvierailun Satamaidon Porin meijeriin yhdessä Varsinais-Suomen
keskustanuorten kanssa. Vierailun aikana päästiin tutustumaan meijerin
perinteikkään historian lisäksi ruoantuotannon kehitykseen, elintarvikealan
kehitysnäkymiin ja maidon hinnanmuodostumiseen. Maidon matka tilalta
jalostukseen, jakeluun ja lopulta kuluttajalle on pidempi kuin matka kaupan
kylmähyllyltä kuluttajan jääkaappiin. Tuoreus ja tuotteen korkea laatu
perustuvat katkeamattomaan kylmäketjuun ja lyhyisiin, enimmillään sadan
kilometrin keräilymatkoihin: valtaosa Satamaidon tuottamasta maidosta tulee
Satakunnasta.
Perinteikästä
meijeritoimintaa
Osuuskunta Satamaidolla
on pitkät perinteet, kertoo Satamaidon toimitusjohtaja Jarmo Oksman. Meijeri on
toiminut Porissa itsenäisenä
satakuntalaisten maidontuottajien omistamana yrityksenä jo vuodesta 1902.
Nykyiselle paikalleen se siirtyi parikymmentä vuotta myöhemmin. Nytemmin
tunnettu Satamaito aloitti toimintansa 1982. Vuosien mittaan on tehty
yhteistyötä sekä Valion että Ingmanin kanssa. Irtaantumisen näistä
yhteistyikuvioista mahdollistivat lopulta oma tuotemerkki ja oma markkinointi.
Osuuskunta koostuu
reilusta kahdestasadasta satakuntalaisesta maitotilasta. Maitotilan
keskikoko on 200 000 litraa, mikä
lehmiksi muunnettuna vastaa noin kolmenkymmenen lehmän tilakokoa. Yli miljoonan
litran tiloja on kaksi. Satakunnassa maidon saatavuudessa ei Oksmanin mukaan
ole ongelmaa, vaikka tuottajamäärä on kokonaisuudessaan lähes puolittunut
kymmenessä vuodessa; uusien toimijoiden löytyminen ei esimerkiksi
sukupolvenvaihdoksista päätellen ole ollut esteenä maatalousyrittäjyyden
jatkumiselle ja kotimaisen alkutuotannon jatkuvuudelle.
Osuuskunnan
perusajatuksena on läpi vuosien ollut lähitilojen maidon jalostaminen
nestemäisiksi maitovalmisteiksi. Maidon lisäksi valikoimaa on viime vuosina
laajennettu enenevissä määrin kohti erikoistuotteita. Kuluttajille tutuiksi
ovat käyneet niin maitojuomat kuin PLUSSA- ja luomumaitokin. Tavoitteena on
kasvattaa erikoistuotteiden osuus nykyisestä 25 prosentista niin, että jopa
puolet kokonaistuotannosta kohdistuisi erikoistuotteina tunnettuihin
tuoteryhmiin. Kysynnän kehitys perusmaidosta erikoistuotteisiin on ainakin
viimeisen viiden vuoden ajalla ollut huimaa - vielä nähtäväksi jää, mihin ruoan
alkuperää ja alkuperäisyyttä korostava trendi sen johtaa. Raakamaidon eli niin
sanotun tinkimaidon kulutus on maidontuotannon suhteen marginaalista jo siksi,
että harvalla kuluttajalla on madollisuuksia sen hankkimiseen.
Muuttuva ruokaketju
Ruokateollisuus on altis
monenlaisille muutostekijöille. Kuluttajien ostovoimaan ja ostokäyttäytymiseen
vaikuttavat niin talouden suhdanteet kuin ravintotrenditkin, jolloin äkkinäiset
muutokset kysynnässä voivat olla vaikeasti ennakoitavia. Maito on
peruselintarvike, ja sen kysyntä on erikoistuotteiden kysyntää tasaisempaa.
Ruoan kysyntä kasvaa ja elintarvikealan kehitysnäkymät viennin suhteen ovat
Satamaidon toimitusjohtaja Jarmo Oksmanin mukaan hyvät. Ruokaketju työllistää
väkeä niin alku- kuin jatkotuotannossakin. Porin meijerissä työntekijöitä on
viitisenkymmentä.
Tuotannon erikoistuminen
ja kuluttajien lisääntyvä kiinnostus esimerkiksi ruoantuotannon eettisiä
kysymyksiä ja lähiruokaa kohtaan tuovat ruoantuoattajalle sekä uhkia että
mahdollisuuksia. Näiden lisäksi ruokaketjun toimintaan ja kannattavuuteen
vaikuttavat kansainväliset vaihtelut raaka-aineen tuotannossa ja
markkinahinnoissa. Kotimainen alkutuotanto on kotimaisen ruoantuotannon
edellytys. Tämän lisäksi sillä on tuotannon ja kysynnän vaihteluita pienentävä
ominaisuus, kertoo Oksman.
Ruokako kallista?
Kotimainen ruoantuotanto
on välttämättä yhteydessä globaaliin raaka-aineiden hinnanvaihteluun ja
ruokakriiseihin. Raaka-ainekustannusten hinnannousu selittää suuren osan ruoan
kallistumisesta. Siihen vaikuttavat osaltaan myös energiakustannukset ja
logistiikka. Verotuksen suhteen Suomi sijoittuu Euroopan keskitasoon: ruoan
arvonlisävero on korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin, ja tulotasoon suhteutettuna
se on jopa aavistuksen pienempi. ALV:n lisäksi ruoan hintaan vaikuttavat
valmisteverot ja kilpailu. Terve ja toimiva kilpailu on pitkällä tähtäimellä
sekä kuluttajan että maatilallisten
yhteinen etu, joskin kilpailu markkinoilla harvemmin toimii kuten sen pitäisi.
Hyvänä esimerkkinä tästä toimii vuoden aikana kiivaastikin uutisoitu tapaus
Valion määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Satamaidon ja sen osakkaiden
kannalta tilanne päättyi Oksmanin mukaan Kilpailuviraston antaman päätöksen
johdosta hyvin.
Suomalaisen kotitalouden menoista keskimäärin
15 prosenttia menee ruokaan. Ruoan kallistuminen ei enää ole uutinen, sillä
siitä on kvartaalitaloudessa elävälle suomalaiselle kuluttajalle tullut
itsestään selvä asia. Oli hinnannousu prosentteina sitten mitä tahansa, on
aiheellista kysyä, onko ruoka kallista, kun sitä samalla heitetään roskiin
tuhansien kilojen ja eurojen vuositahdilla. Kotitaloudet ovat menekin
pienentämisessä avainasemassa, sillä suuri osa roskikseen päätyvästä ruoasta
syntyy niissä.
Suurin kulutusvalintoja
ohjaava tekijä on kuluttajakäyttäytmistä kartoittavien tutkimusten mukaan hinta-laatu-suhde. Seuraavina tulevat ruoan
maku ja ravitsevuus. Ehkä yllävän vähän mainintoja saavat ruoan lisäaineettomuus
ja se, että ruoka on lähellä tuotettua. Kotimaisen ruoantuotannon, niin
alkutuotannon kuin ruoan jalostamisenkin kannalta on tärkeää, että kotimainen
ruoka on kilpailukykyistä. Satamaidon kaltaisia pien- ja keskisuuria yrityksiä
tarvitaan tulevaisuudessa takaamaan puhtaan, lähellä tuotetun ja laadukkaan
ruoan saatavuus - ja tietenkin sen, alkutuottajan työlle on kotimaista
kysyntää.
Soile Tuominen
Yritysvierailu Satamaidon Porin meijeriin 20.9.2013
Juttu ilmestyy kuvien kera myös Satakuntalainen-lehdessä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!